Romeo ja hirviöt

Mari Luoma on kirjoittanut ja kuvittanut sarjakuvateoksen Romeosta, joka joutuu kummallisten hirviöiden kaitsemaksi kartanossa. Kartano toimii Addisonin suvun opinahjona 12-vuotta täyttäneille suvun jäsenille. Nille, jotka sinne uskaltautuvat.

Romeon isoisoisoisosetä Lordi Augustus Albert Addissonin testamentin mukaan kartanon perii se, joka ensimmäisenä Addisonin kartanosta erinomaisin arvosanoin valmistuu. Siihen asti kartanoa ja muuta sedän omaisuutta hallinoi sedän valitsemat neljä herrasmiestä, jotka myös ovat vastuussa Addisonin kartanossa tapahtuvasta opetuksesta.

Addisonien sukuun kuuluvana Romeolla on oikeus osallistua ”kilpailuun” perinnöstä. Kartanoon saavuttuaan Romeo kohtaa serkkunsa Jillianin. Jillian vetää Romeon mukaan salapoliisipuuhiin. Hän on nimittäin vakuuttunut, että koulussa tapahtuu jotain kummallista. Jillianin veli palasi koulusta hermoraunion kourissa. Kaksi serkkua katosi kokonaan. Mitä koulussa oikein tapahtuu?

Vaan keitä ovat nuo sedän valitsemat herrasmiehet? Yksi viihtyy vain pimeässä, toinen muuttuu täysikuulla kovin karvaiseksi. Kolmannella ei tunnu olevan lainkaan kiinteää olomuotoa, neljäs pudottelee raajojaan. Kuinka käy Romeon herrasmiesten kaitsennassa?

Sarjakuva sopii alakoululaisen kirjapinoon. Tarina sisältää kauhukertomuksista tuttuja hahmoja, mutta tunnelmaa keventää huumorin pilkahdukset. Tarinan loppu antaa ymmärtää, että jatkoa on luvassa. Sitä odotellessa voi lukea vaikkapa Anu Holopaisen Iik!-sarjan teoksia. Valitsetko vampyyrit vai demonikuiskaajan?

Zombityttö Mortina

Mortina asuu Tuoni-tätinsä kanssa Villa Tuonelassa, isossa kartanossa pienen kylän liepeillä. Mortina on yksinäinen ja haluaisi tutustua kylän lapsiin, mutta Tuoni kieltää sen. Lapset eivät kuitenkaan ymmärtäisi eivätkä he sitten saisi enää asua rauhassa kartanossa, jonka kyläläiset luulevat olevan tyhjillään. Halloween tekee tuloaan ja Mortina keksiikin miten sen avulla hän pystyy tutustumaan kylän lapsiin.

Mortina ja ällöttävä serkku -kirjassa Mortinan serkkupoika Adalbert tulee käymään. Adalbert on ylimielinen eikä ole tyytyväinen mihinkään Villa Tuonelassa. Miksi hän on sitten oikein tullut käymään? Paljastuu, että Adalbert ja Mortinan ihmisystävät ovat kaikki saaneet Tuoni-tädiltä kutsukirjeen illalliselle, mutta täti näyttää itse kadonneen tuhkana tuuleen. Siinäpä onkin Mortinalle ja ystäville selvitettävää…

Italialaisen Barbara Cantinin Mortina-sarjassa on todella viehättävät ja yksityiskohtaiset kuvitukset. Myös aikuinen lukija voi bongata Villa Tuonelan seinältä valokuvista tuttuja henkilöitä, joihin lapset eivät osaa kiinnittää huomiota. Näiden kahden kirjan lisäksi on tänä syksynä julkaistu kolmas osa: Mortina ja aavepoikakaveri.

Zombikuume

”Tartunnan saaneita oli nyt entistä enemmän. Ainakin kaksikymmentä. Niin radiossa oli sanottu aiemmin illalla. Lääkäreiden mukaan infektiot johtuivat jostakin uudenlaisesta viruksesta. Sairastuneiden pitäisi kuulemma pysytellä kotona, jotta he eivät tartuttaisi muita ihmisiä.”

Kesä Eldsalassa on poikkeuksellisen kuuma. Ampiaisia pörrää joka paikassa. Herbertin ja Sallyn salaiseen piilopaikkaan vanhalle myllylle ampiaiset eivät kuitenkaan koskaan eksy. Piilopaikka on muutoinkin tarpeellinen. Herbertin huoltajana toimiva isoisä alkaa jo olla vanha – sosiaaliviranomaisten mielestä jo aivan liian vanha pitääkseen Herbertistä huolta. Vanhaan myllyyn olisi hyvä karata piiloon, jos Herbert määrättäisiin isoisän luota pois, muualle asumaan. Salaista piilopaikkaansa Herbert ja Sally tarvitsevat kuitenkin odotettua aikaisemmin, kun ihmiset alkavat Eldsalassa sairastua outoon virustautiin. Lääkärit ovat ymmällään. Kun Herbert ja Sally näkevät piilopaikastaan sairastuneita metsän hämärissä, alkavat he aavistaa pahaa. Jotain kauheaa on meneillään.

Ruotsalainen kirjailija Kristina Ohlsson tarjoaa jälleen kauhunnälkäisille koukuttavaa luettavaa. Kirjailijan aikaisemmasta varhaisnuorille suunnatusta tuotannosta tuttu odottava, hieman piinaava tunnelma on aistittavissa myös tässä tarinassa. Itse en ole kauhun suurkuluttaja. Senpä vuoksi olen kirjailijalle kiitollinen vanhasta myllystä. Lapsuudesta tuttu haave muilta salassa olevasta turvapaikasta täyttyy Herbertin ja Sallyn piiloutuessa myllyn piilo-oven taakse. Itse zombikuume ei herättänyt suuria kauhunväristyksiä. Eihän sellaista voi oikeassa elämässä tapahtua. Eihän?