Dana oppii ratsastamaan

Helppolukuinen kirja Dana oppii ratsastamaan kuuluu uuteen ihastuttavaan Prinsessakoulu-sarjaan. Prinsessakoulu on paikka, jossa nuoret prinsessat oppivat monenlaisia prinsessoille tärkeitä taitoja. Koulu sijaitsee kauniissa linnassa, ja sitä johtaa rehtori Aurinkokivi. Siellä opiskelee kolme ystävystä: Timanttivaltakunnan prinsessa Dana, Kirsikankukkavaltakunnan prinsessa Kimi ja Katajavaltakunnan prinsessa Winnie.

Vihdoinkin koittaa kauan odotettu hetki, kun prinsessojen on aika saada oma hevonen ja opetella ratsastamaan. Kaikki ovat innoissaan, paitsi Dana. Häntä pelottaa hirveästi, koska hän ei ole koskaan nähnytkään hevosta, sillä Timanttivaltakunnassa ei ole lainkaan eläimiä. Winnie ihastuu heti punaruskeaan hevoseen nimeltä Aamukaste ja Kimi ruskeaan Ferdinandiin. Ruusuvaltakunnan prinsessa Rosa tahtoo itselleen suureen valkoiseen orin nimeltä Safiiri.

Dana ei halua yhtään hevosta ja on aivan kauhuissaan, mutta ei kehtaa myöntää sitä muille, vaan valehtelee olevansa allerginen hevosille. Rosa arvaa Danan valehtelevan ja haastaa hänet kilparatsastukseen Safiirilla vaarallisen Villimetsän halki. Dana on pulassa, sillä hän ei ikinä uskalla nousta Safiirin selkään. Niinpä hänen on kerrottava totuus ystävilleen ja pyydettävä heiltä apua, vaikka pelkää heidän suuttuvan. Ystävät keksivät yhdessä keinon tilanteen pelastamiseksi, mutta kaikki ei mene ihan suunnitelmien mukaan…

Postauksen kirjoitti Elina Vaajakosken aluekirjastosta.

Prinsessa Pikkiriikin kesä

Prinsessa Pikkiriikki on prinsessa, tai ainakin melkein. Ainakin hän asuu kuninkaantie 15:sta ja pukeutuu kauniisiin mekkoihin. Hänen tavallisen isänsä ja äitinsä vaan eivät oikeasti tiedä olevansa kuninkaallisia. Mutta sehän ei ketään haittaa, Pikkiriikki tietää ja onhan hänellä uskollinen taikakoiransa makkara, joka tietää.

Tänä kesänä Pikkiriikki pääsee Pöjöläisen kanssa mummulaan kokonaiseksi viikoksi. Voi tätä riemua. Mummun lattarauta kurvaa pihaan ja ihanuus saa alkaa.

Me olemme vuoristoradassa! Makkara, sinä taioit mummun autosta hurjaakin hurjemman kyydin!

Makkara ei sanonut mitään, hymyili vain aivan erityisen lurjusmaisesti.

Kaupasta ostetaan paljon karkkia ja tarroja mukaan. Ja mummulla aina syödään vaan hyviä ruokia, kuten rupsuleipää ja hurvittelukakkua. Siellä nukutaan lattialla, syödään ulkona ja käydään uimassa.

Aikuiset on tylsiä, mutta mummu ja pappaa ei oikein voi laskea aikuisiksi, koska he lellivät niin paljon. Mummin naapurissa tosin asuu ärsyttävä Viivasuusetä ja Nyrpistys täti, keillä ei ole ikinä hauskaa. ”Pessimisti ei koskaan pety” – oletko koskaan kuullut mitään tylsempää.

Mitä ihmettä. Sedän portailla näyttäisi olevan Räkä-Eetu, hui kauhistus. Paitsi että Eetulla ei näytä olevan niin kamala mukavaa. Ja kerrankin Pikkiriikki ei voi kutsua Räkä-Eetua Räkä-Eetuksi, niin surkea näky hän on, vaan ihan vaan Eetuksi.

Minäpä luulen, että me voisimme antaa niille sinun sukulaisillesi pienen opetuksen.

Pikkiriikki, Pöjöläinen ja Eetu taikovat Makkaran avustuksella vähän iloa Viivasuun ja Nyrpistelijän elämään. Ja taisihan Eetustakin saada ihan hyvän kaverin.

Pikkiriikin kesä on jatkoa Hannele Lampelan kirjoittamille Pikkiriikki kirjoille. Ninka Rietun kuvitukset ovat ilo silmille tässäkin ja tuovat väriä kirjaan ja elämääni

Onnentyttö Dunne

Jotkut laskevat lampaita päästääkseen uneen, mutta Dunne laskee niitä kertoja, kun hän on ollut onnellinen (Lagercrantz & Eriksson 2010, 9). 

Dunne on menossa ensimmäiselle luokalle kouluun. Dunne pohtii mahtaako hän pitää opettajasta, mutta isä vakuuttaa Dunnelle että kaikki sujuu hienosti. Ja ensimmäinen koulupäivä onkin Dunnen mielestä oikein kiva. Ainoastaan kaveri puuttuu, Dunne pohtii. Mutta ei kulu kauaa, kunnes Dunnelle löytyy seuraa koulun pihalta. Uusi ystävä, Ella Frida, pitää tismalleen samoista asioista kuin Dunne. Yhteisiä ilonaiheita ovat ainakin auringonlaskut, kiiltokuvat sekä marsut. Dunne on hetken hyvin onnellinen. 

Mutta sitten Dunnen taivaan ylle lipuu synkkä pilvi. Hän kuulee opettajalta, että Ella Frida muuttaa pois. Eikä Dunne voi muuttaa mihinkään, vaan hänen on jäätävä Köynnöskadun keltaiseen taloon jossa hän on asunut aina isän ja Kissan kanssa. Niinpä Dunne makaa vuoteessansa ja laskee niitä kertoja kun hän on ollut onnellinen.  

Se että Dunne laskee onnensa määrää, ei kuitenkaan johdu vain Ella Fridan pois lähdöstä. Käy ilmi että Dunnen murehtimiselle on toinenkin, vähän painavampi, syy. Dunnen äiti nukkui pois silloin kun Dunne ei vielä käynyt koulua. Pieni Dunne on joutunut syystäkin kantamaan murhetta matkassa, niin paljon enemmän kuin pienen tytön kuuluisi. Dunne  tietääkin että “nukkua pois” tarkoittaa sitä että ihminen kuolee.  

Onnentyttö Dunne on kuvaus pienestä tytöstä elämänsä käännekohdissa. Mieltä painavat isot asiat, mutta niiden keskellä ekaluokkalainen elää tavallisen tytön elämää, joka on kaikesta murehtimisesta huolimatta täynnä toivoa. Dunnella on sitä paitsi mahtava tukiverkosto ympärillään. Hänellä on isä, joka osaa lohduttaa tyttöä suruissansa. Lisäksi Dunnella on huolehtiva isomummu ja isoäiti jonka luokse voi matkustaa joka kesä Italiaan. Ja sitten on vielä paras kaveri Ella Frida joka ei edes häviä mihinkään, vaan kutsuu Dunnen pian jo kylään uuteen kotiinsa Norrköpingiin. 

Onnentyttö Dunne aloittaa kirjasarjan Dunnesta. Sarjassa on ilmestynyt yhteensä viisi kirjaa. Onnentyttö Dunne suomennos palkittiin vuosien 2016-2017 parhaana lasten- ja nuortenkirjakäännöksenä.

Postauksen kirjoitti harjoittelijamme Tanja