Dixit

Nyt ollaan aivan kallellaan kertomuksiin, vaikka lautapelistä onkin kyse. Dixit on koko perheelle sopiva. Huom.! lapsia ei tarvitse edes olla paikalla, vaikka olisit jo kaksi- tai viisikymmentä. Parhaiten tätä tosin pelaavat ne, joiden mielikuvitus on lapsekkaan ihanan yli lentävää.

Pelissä jokainen on vuorollaan tarinankertoja. Käsikorteistaan hän valitsee yhden, joka muiden täytyy arvata. Kortin kuvaa pääsee tarinanketoja kuvailemaan sanalla, lauseella, äännähdyksellä, lorulla, laululla tai jopa kokonaisella tarinalla.

 Muut valitsevat omista korteistaan yhden, joka sopii kuvaukseen ja kaikki sekoitetaan. Nyt pitäisi päättää mikä on tarinankertojan kortti. Jokainen äänestää suosikkiaan ja pisteitä annetaan sen mukaan. Liian helppoja vihjeitä tarinankertoja ei saa antaa, eikä myös liian vaikeitakaan. On hyvä, jos vain osa arvaa kortin oikein.

Arvaatko oikein jos annan vihjeeksi ”Olipa kerran”

Kauniisti kuvitetuista korteista keksii erilaisia vihjeitä helposti. Ja mielikuvitushan on nyt valttia.

PitchCar

Formulat on sittenkin startattu poikkeusoloista riippumatta. Huristellaan rallia autoilla tai siis puukiekoilla.

Vauhdikkuus vie mennessään kun tätä neppailupeliä pelaa. Neppailu, eli autolaatan lyöminen sormilla, on tapa, jolla tätä peliä pelataan. Sääntöjä ei ole paljon, mutta radan ympärillä kävelyä sitäkin enemmän. Tämä ei ole mikään tavallinen lautapeli, sillä pelailu voi olla hyvinkin leikinomaista ja kepeää. Tai sitten otsahiessä rankkaa suorittamista, kuten monesti meillä aikuisilla.

Jo pelkkä radan rakentaminen on oma taiteenlajinsa. Taitoa myös tarvitaan autojen liikuttamiseen ja kurvit voivatkin joskus tuntua ylivoimaisilta. Hauskuutta riittää myös niille, jotka eivät autoista välitä.

Tsuro

Hahmotatko missä mennään?

Tsuro on koko perheelle sopiva lautapeli, jossa ei ole liikaa opeteltavia sääntöjä. Se on nopsakka pelata ja yksi peli ei yleensä riitäkään. Tätä on nyt muutama vuosi tullut pelailtua hyvin erilaisella joukolla. Vaikka laatikon kyljessä lukeekin 8+ niin olen silti onnistunut häviämään kuusivuotiaalle.


Pelin idea on yksinkertainen. Asettele kädestäsi laattoja, joista muodostuu reitti, jota kuljet. Ja laudaltahan ei saa joutua ulos. Muita tottakai saa (ja kuuluu) yrittää pudottaa.

Todella koukuttava, tyylikäs ja opettavainen peli. Tässä se tilanhahmotus kehittyy, kun joutuu koko ajan miettimään ”jos minä laitan tämän tähän, niin mihin minä päädyn”.