Palkittuja kirjoja

Moni on ehkä kuullut kirjallisuuden Finlandia-palkinnoista. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoa on jaettu jo vuodesta 1997 lähtien. Vuoden 2020 palkinnon voitti Anja Portin teoksellaan Radio Popov.

Lasten- ja nuortenkirjallisuutta huomioidaan muillakin palkinnoilla. Tämän vuoden alussa julkistetun Topelius-palkinnon 2021 voitti Meri Luttinen teoksellaan Myrskynsilmä. Arvid Lydecken-palkinnon voittaja on Sari Peltoniemi teoksellaan Täältä minä karkaan. Molemmat kirjat saavat myös minulta vahvan suosituksen.

Palkituista teoksista saa kuitenkin olla myös eri mieltä. Lukijoiden lukumaku vaihtelee. Vaihtelua esiintyy ihmisten välillä, mutta myös yksittäisen lukijan elämänvaiheiden välillä. Yhdessä vaiheessa fantasiakirjallisuus valtaa lukijan mielenkiinnon, toisessa realismi koukuttaa. Onneksi jokaiseen vaiheeseen löytyy jotain mielenkiintoista luettavaa. Palkittuja kirjoja kannattaa usein ainakin kokeilla. Lastenkirjainstituutin sivuilta löydät kattavan lasten- ja nuortenkirjallisuuteen liittyvän palkintoluettelon. Käy kurkkaamassa!

”Ei nappaa, ei sitten yhtään”

Jätätkö kirjoja helposti kesken vai tahkoatko paksuimmankin tiiliskiven läpi vain koska olet aloittanut? Kannattaako se? Kyllä ja ei.

Miksi kesken jättäminen kannattaa?

Maailmassa on niin paljon kirjoja, että kannattaa keskittyä lukemaan vain itseä kiinnostavia kirjoja, niitä varmasti riittää. Silti joskus tulee ohilyöntejä ja tartuttua sellaiseen kirjaan, joka ei vain ole itseä varten. Jos kirjan lukeminen ei tunnu miellyttävältä eikä oikein suju, kannattaa se jättää kesken vaikka se tuntuisi kuinka vaikealta. Todennäköisesti kirja ei ole sinua varten tai ei ole oikea hetki lukea sitä. Jos kirja jää mielen perukoille ilmoittelemaan itsestään, voi sen ääreen palata joskus myöhemmin ja katsoa sujuisiko lukeminen paremmin. Ei kannata kuitenkaan lopettaa vielä parin sivun jälkeen, vaan antaa kirjalle ihan kunnollinen mahdollisuus napata sinut mukaan.

Miksi kannattaa jatkaa?

Toisinaan taas voi kokea yllätyksen, kun jaksaa vain jatkaa. Omakohtaisena kokemuksena voin kertoa, että yläasteikäisenä luin Eoin Colferin Toivomuslista-nimistä kirjaa. Lukiessa mietin koko ajan ”miksi luen tätä, kun tämä on niin tylsä”. Mutta en voinut lopettaa, koska olin jo aloittanut. Lopulta sain kirjan luettua ja totesin sen oikeastaan olleen aika hyvä. Se jätti minuun tyhjän tunteen, minkä usein miellän hyväksi merkiksi. Silloin olen vaikuttunut ja elänyt kirjan maailmassa täysin. Joskus jatkaminen siis kannattaa!

Mistä tietää jatkaako vai keskeyttääkö?

Pääsääntöisesti kuitenkin jos lukeminen ei suju, jätä kesken. Se on sallittua, eikä siitä tuomita. Niin me kirjastolaisetkin jätämme kirjoja kesken – tai ainakin pyrimme siihen.

Intialainen kirjastonhoitaja S. R. Ranganathan on kehittänyt kirjastotieteelle muutamia teesejä. Ne ovat hyvin lyhyitä, mutta tärkeitä, ja niitä on viisi. Ne ovat nämä:

Kirjat ovat käyttöä varten.

Jokaiselle lukijalle kirja.

Jokaiselle kirjalle lukija.

Säästä lukijan aikaa.

Kirjasto on kasvava organismi.

S. R. Ranganathan

Ei siis haittaa, vaikka et jotakin kirjaa lukisikaan loppuun. Sinä et ehkä ole sille kirjalle oikea lukija eikä se kirja ole sinulle oikea. Jollekin toiselle se kuitenkin on, ja löytää varmasti lukijansa. Kannattaa säästää siis omaa aikaa.

Luota omaan tunteeseesi. Tiedät kyllä itse milloin kannattaa sinnikkäästi jatkaa ja milloin lopettaa. Tiedät myös milloin kannattaa kokeilla lukea jokin kesken jätetty kirja uudelleen. Intuitio on ihmeellinen asia, jota kannattaa hyödyntää.

Me kirjastoalan ammattilaisetkaan emme saa kaikkea luettua, eikä meidän tarvitsekaan. Me olemme yhtälailla lukijoita, kuten asiakkaatkin. Annamme lukuvinkkejä, mutta yritämme myös muistuttaa asiakkaita, että sen voi jättää kesken jos vinkki ei ole osunut kohdalleen. Muistetaan olla lukemisen suhteen armollisia itselle. Minä pyrin myös opettelemaan tätä.

Nautinnollisia lukuhetkiä!