Kesäkoululaisten vinkkejä

Koululaiset palaavat pian takaisin koulun penkeille. Osa heistä on käynyt ehkä mökillä tai mummolassa, osa on suunnannut rannalle aina auringon paistaessa. Toivottavasti kirjastossa ja tarinoiden parissakin on viihdytty. Ainakin muutama näin on tehnyt!

Jyväskylän kaupunki tarjoaa joka kesä satoja kesätyöpaikkoja 15–28-vuotiaille koululaisille ja opiskelijoille. Pääkirjastoon saimme kesätöihin kahdeksan nuorta koululaista parin viikon työjaksoihin. Viikkoihin kuului muun muassa kirjojen hyllyyn saattamista sekä aineiston tarkastamista, mutta myös kirjoista kertomista. Alla kesäkoululaistemme luku- ja pelivinkkejä. Teepä tuttavuutta!

Konstan kootut 1 sisältää kaksi kirjaa Konsta-kirjasarjasta. Ensimmäinen osa Konsta, eka A ja toinen on Koulu on kivaa, Konsta. Kirjassa käsitellään ensimmäisen luokan aloittamista ja mm. kaverisuhteita, kouluretkiä ja lukemaan opettelun vaikeuksia. Kirjan on kirjoittanut Tuula Kallioniemi, joka on tunnettu lastenkirjoistaan.

Kirjassa kerrotaan Konstasta ja hänen ensimmäisestä lukuvuodestaan. Ennen kouluvuoden alkua Konsta jännittää kouluun menemistä ja kaikkea kouluun liittyvää. Kirjassa kerrotaan tämmöisistä asioista humoristisella tavalla, jotta nuoret lukijat pystyvät samaistumaan. Konstaan on helppo samaistua, koska hänellä on samanlaisia piirteitä kuin muilla alakoululaisilla lapsilla. Mutta Konsta kehittyy kirjan aikana myös ihmisenä, esimerkiksi kun jokapäiväiset taidot kehittyvät, ja hän saa uusia kavereita.

– Ole sinä VINOHAMMAS hiljaa! Tiedätkö edes miksi hampaasi ovat vinot? Siksi koska olet syönyt tuttia KUUSIVUOTIAAKSI asti. Siksi sinulla on myös ärrävika. Ja siksi sinun hampaasi ovat vinot. Ja siksi saat oikaisuraudat ja muutut vielä rumemmaksi. Ja mikäli et satu tietämään, miten sinulle vielä lisäksi tulee käymään, minä voin kertoa sen, sinun kielesi LEIKATAAN.
– Mitä?
-Kyllä sinä kuulit senkin läskiaivo. Sinun kielesi leikataan. Minun isosiskoni kieli leikattiin ärrävian takia. Hänen kielen päänsä oli nimittäin ihan älyttömän jäykkä.

Äskeinen dialogi on hyvä esimerkki siitä, kuinka kirjassa käsitellään ihmisten välisiä vuorovaikutustilanteita hauskasti ja kevyesti. Vaikka äskeisessä lainauksessa Konsta ja kaverinsa Siiri olivat riitelemässä, he ovat hyviä kavereita ja sopivat riitansa myöhemmin kirjassa.

Me voimme suositella tätä kirjaa kaikille alakouluikäisille, jotka etsivät helposti luettavaa ja humoristista kirjaa, jossa elämää eletään hetkessä, ja joka heti tuntuu tärkeältä tarinan kohdalta. Vaikka tämä kirja onkin hieman pitkä, koska se sisältää kaksi eri kirjaa samasta kirjasarjasta, ahkerille lukijoille tämän ei pitäisi olla ongelma. Ja jos ei pysty vielä lukemaan, se on helppoa kuunneltavaa!

Kiitos vinkistä Ale ja Seela!

The Escapists 2 on vuonna 2017 julkaistu peli, jonka ovat tehneet Team17 ja Moldly toof studios. Pelin tarkoituksena on nimensä mukaisesti paeta vankilasta keinolla millä hyvänsä. Näihin keinoihin kuuluu mm. moottoripyörällä pakeneminen tai jopa sukellusvenellä pakeneminen. Pelissä on 11 vankilaa, joista 3 on aikarajallisia. Nämä kaikki vankilat luokitellaan vaikeusasteittain: helppo, normaali ja vaikea. Pelissä on saatavilla myös neljä extra-vankilaa, jotka voi ostaa erikseen, ja pelin Steam versiolla voit pelata muiden pelaajien vankiloita tai tehdä omia ja julkaista niitä pelattavaksi. Peliä voi myöskin pelata jopa neljän kaverin kanssa paikallisesti tai netin välityksellä.

Pelissä voit varastaa muiden vankien ja pelaajien tavaroita tehdäksesi itsellesi työkaluja, jotka auttavat sinut pakoon. Pelissä voit myös treenaamalla nostaa nopeuttasi, voimaasi tai älykkyyttäsi ja ne auttavat esimerkiksi kaivamisessa tai aitojen leikkaamisessa ja voit tehdä monimutkaisempia ja parempia työvälineitä. Näihin työvälineisiin kuuluu mm. erilaiset sakset, lapiot ja hakut, joilla pystyt rikkomaan seiniä, aitoja tai kaivamaan maan alta pakoon.

Peli on todella koukuttava, ja kun sen ideasta ja mekaniikoista saa kiinni niin peli muuttuu moninkertaisesti hauskemmaksi ja jännittävämmäksi. Pelissä on myös lähes loputtomasti erilaisia saavutuksia. Muun muassa jokaisesta uniikista pakenemistavasta on tarjolla saavutus.

Peli on kokonaisuudessaan hyvä, mutta se sisältää hieman väkivaltaa, muttei kuitenkaan verta tai ampuma-aseita. Peli on PEGI 7 eli kielletty alle seitsemän vuotiailta.

Kiitos vinkistä Lenni ja Tume!

Jujja Wieslanderin ja Sven Nordqvistin Mimmi Lehmä on monille lapsille tuttu kirjoista ja elokuvista. Kukin varmasti tietää, ettei Mimmi Lehmä ole mikään tavallinen lehmä. Mimmi Lehmä kokee kirjoissa mitä hassuimpia kommelluksia ja hurjimpia seikkailuja. Mitä Mimmi Lehmä puuhailee tällä kertaa? 

Mimmi Lehmä lukee -kirjassa kaikki muut lehmät ovat visusti navetassa paitsi Mimmi. Hän on kaupungin kirjastossa opettelemassa lukemaan. Mimmi Lehmä on haltioissaan siitä, kuinka paljon tietoa ja ihmeellisiä tarinoita kirjoissa on. Varis alkaa pilkata Mimmi Lehmää, koska eiväthän lehmät lue kirjoja. Hetken pohdittuaan Varis kuitenkin päättää aloittaa kirjailijan uran Mimmi Lehmän avustuksella.

Teoksessa on perinteistä lasten kirjallisuutta ja myös hassun hauskaa huumoria. Kirja tuo esille sen, että kuka tahansa voi lukea kirjoja ja käydä kirjastossa. Siinä korostetaan myös kirjojen tärkeyttä ja sitä, kuinka tietorikkaita ne ovat. 

Kiitos vinkistä Iida!

Timo Parvelan Ella ja kaverit -kirjasarja kertoo Ellasta, hänen luokkalaisistaan ja heidän opettajastaan. Kirjojen tapahtumat aina liittyvät toisiinsa ja etenevät jokaisessa kirjassa. Kirjat ovat aina Ellan itsensä kertomia.

Kirjojen tapahtumat sijoittuvat erilaisiin hauskoihin paikkoihin, joissa voi tapahtua kaikenlaisia asioita. Ella ja kaverit tekevät outoja ja hauskoja asioita ja virheitä, josta voi seurata mitä tahansa. Opettaja hermostuu usein heidän tekemistään virheistään, mutta koska hän on lämmin ja hyväsydäminen opettaja, hän aina lopulta hyväksyy luokkansa kommellukset.

Minä olen Ella. Olen maailman ainoalla kaksi ja puoli A-luokalla. Meillä on mukava luokka ja mukava opettaja. Tai oli, sillä viime aikoina emme ole saaneet opettajan puheesta mitään selvää.

Ella ja kaverit ihan kuninkaina on hauska lastenromaani, jossa Ella ja hänen ystävänsä haluavat selvittää opettajansa kanssa sukujuuriaan. Ellan luokan opettaja laittaa luokkansa dna-testiin. Jokaisen on tuotava kouluun dna-näyte, joka laitetaan kirjekuoreen ja lähetetään tutkittavaksi. Tuloksissa selviää, mistä kunkin esivanhemmat ovat kotoisin.

Dna-näytteet menevät kuitenkin sekaisin, mikä näkyy myös dna-testituloksissa. Juuri kun dna-tulokset ovat tulleet, tapahtuu asioita, minkä syystä dna-tulokset paperilla silppuuntuivat ja tuloksista ei voinut saada mitään selvää. Kaverukset kuitenkin yrittävät teipata eri sanoja toisiinsa ja muodostaa lauseita. Yhdessä ehjässä lapussa luki “mahdollisesti Ludvig XIV:n eli Aurinkokuninkaan perillinen”. Eli oli todennäköistä, että joku on Aurinkokuninkaan jälkeläinen, mutta kukaan ei tiedä kuka hän on. Ja sen koko luokka haluaa selvittää.

Me näimme, kuinka opettajan kädet tärisivät. Hän tuijotti sanoja ja nieleskeli kuuluvasti. Sitten opettaja pyyhkäisi kyyneleen poskeltaan ja teippasi tekstin varovasti Ranskan kohdalle melko lähelle Pariisia. Hän kääntyi katsomaan meitä, kohotti kätensä ja vilkutti meille hyvin kuninkaalisesti. Vaikka päivä oli ollut järkyttävä, opettaja hymyili silti ja se sai meidätkin paremmalle mielelle.

– Aurinkokuninkaan perillinen. Minä tiesin sen, opettaja kuiskasi. – Minä armahdan sinut. Saat kaiken anteeksi, opettaja kuiskasi – –

Kenelle ope antaa anteeksi – kuka luokkalaisista on perillinen? Lue ja selvitä!

Kiitos vinkistä Emma!

Teatterikärpänen pörrää

Viimeinkin sinne pääsee. Lumoutumaan, nauramaan, ehkä itkemäänkin. Siis minne? Teatteriin! 

Uudessa Kissateatterissa on vaikeuksia: Punahilkan ensi-ilta on vaakalaudalla, sillä pääosan esittäjällä on nuha. Pekka Töpöhäntä ehdottaa Maija Maitopartaa Punahilkaksi. Ensi-ilta koittaa ja Pekka eläytyy näytelmään niin suuresti, että hyökkää ilkeän suden kimppuun. Ensimmäistä kertaa taitaa olla Pekka Töpöhäntä teatterissa. Siitäkös Monni riemastuu. Ella teatterissa kavereineen katsoo myös näytelmää Punahilkasta. Tosin Punahilkka on aika säikky ja vessaa etsivä Pate kyselee näyttämöllä Punahilkan koiran rotua. Teatterissa on mahtavaa! 

Muusa ja Maestro pääsevät esityksen jälkeen näyttämön taakse teatterikummitus Diivan kierrokselle. He saavat tutustua puvustamoon, kulisseihin, valaistukseen ynnä muuhun jännittävään. Lopuksi tehdään vielä oma esitys, kunhan vaan päästään sopuun siitä kuka ohjaa ja montako jalkaa krokotiililla on. Muusan ja Maestron teatteriseikkailu on sukellus teatterin tekemiseen. 

Näyttämötaide leviää Metsolaankin: Ketto Repolainen ilmoittaa lehdessä perustavansa teatterin. Isä Karhunen julmistuu: “Jos Kettu Repolainen on taiteilija, olen minä keisari.” Isä Karhunen on sentään ollut Karhuhovin herttuallisessa teatterissa. Järjestäytymiskokoukseen rientää runsaasti osallistujia ja eloisien neuvottelujen jälkeen päätetään esittää Prinsessa Ruusunen. Tosin nimiroolin esittäjä ei osaa oikein lukea ja ohjaaja Repolainen kehuukin suojattiaan vaistonäyttelijättäreksi. Teatterimies Yrjö Hämäläinen naureskeli aikalaistensa teatterijuonitteluille ja näyttelijäin turhamaisuudelle saturomaanissaan Kettu Repolaisen teatteri

Opettaja pyytää esiintymään koulun kevätjuhlaan. Pikkuveljen mielestä isoveli onkin yliveto laulamaan. Mutta esiintyminen tarkoittaa, että joutuu olemaan Ypöyksin näyttämöllä. Sanat unohtuvat, ääni ei kulje. Iskee ramppikuume. Isoveljeä pelottaa olla koulun näyttämöllä oikeiden valonheitinten loisteessa. Kenraaliharjoituksessa hän ei saa ääntä ulos juuri ollenkaan. Kuinka käykään esityksessä? 

Muumiperhe kokee juhannuksena katastrofin: tulva pyyhkii yli Muumilaakson ja koti jää veden alle. Paikalle ajelehtii ihmeellinen rakennus, josta puuttuu yksi seinä. Perhe huomaa pian, että talossa on jokin vinossa. Sisällä puhkeaa myrsky, ukkonen jyrisee ja salamoi, lattiakin alkaa pyöriä. Talon asukas Rekvisiitta ei ole kotona, mutta hänen jäljiltään on outoa tavaraa: puisia omenia, paperisia kukkia ja ihmeellisiä laitteita. Perhe onkin pelastautunut teatteriin ja Muumipappa päätyy kirjoittamaan näytelmän. On Vaarallisen juhannuksen aika ja ensi-ilta lähestyy.

Teatterimaailmoista tarinoi Marja-Kaisa Vaajakosken aluekirjastosta.

A. Lydecken-voittajaksi Mustan kuun majatalo

Suomen Nuorisokirjat ry jakaa vuosittain tammikuussa Arvid Lydecken -palkinnon korkeatasoiselle lastenkirjalle ja Topelius-palkinnon korkeatasoiselle nuortenkirjalle. Vuoden 2022 palkinnot voittivat nuortenkirjallisuuden sarjassa Anniina Mikaman Myrrys ja lastenkirjallisuuden sarjassa Reetta Niemelän ja Katri Kirkkopellon Mustan kuun majatalo.

Jyväskylän kirjaston verkkosivuilta löydät linkin 6. luokkalaisten kirjavinkkaukseen, jossa on esitelty Myrrys-kirja. Video on tekstitetty.

Blogissa syvennymme tarkemmin Arvid Lydecken -palkinnon ehdokkaisiin ja voittajaan. Ehdolla oli viisi upeaa teosta.

VOITTAJA: Reetta Niemelä ja Katri Kirkkopelto: Mustan kuun majatalo I kirja (Lasten Keskus 2021)

Mustan kuun majatalo on jännittävä fantasiakertomus, joka muistuttaa hieman J. K. Rowlingin Harry Potter -sarjaa. Vaikka velhokoulussa ei ollakaan, on mukana mielikuvituksellisia ja kansanperinteestä tuttuja olentoja monenlaisin taikavoimin, maaginen rakennus salakäytävineen ja outoine asukkeineen sekä ystävyysporukka, joka joutuu seikkailuun pahan voimia vastaan. Kirjan päähenkilöllä, ihmislapsi Saimilla on myös erityinen kyky tai tehtävä, joka alkaa hiljalleen paljastua.

Tarina saa alkunsa, kun Saimin ja tämän eläinlääkäri-isä muuttavat Sinimäen kaupunkiin. Isä aikoo avata eläinsairaalan vanhaan tehtaaseen. Perillä heitä odottaa yllätys: sovittu kauppa peruuntuu, sillä tehtaasta on tehty toinen tarjous. Yhtä yllättäen viereiselle tontille tupsahtaa talo, joka on sattumoisin myynnissä. Siitä Saimi ja isä saavat itselleen kodin ja eläinsairaalaan.

Talo ei ole mikään tavallinen tölli, vaan Saimille alkaa selvitä, että sen rakenteet ovat perin kummallisia. Se kun on sisältä paljon suurempi ja monihuoneisempi kuin ulkoa päin osaisi arvata. Talossa myös asustaa jo varsin sekalainen sakki olentoja, joita isä tunnu lainkaan huomaavan tai näkevän. He ovat salaväkeä. Omalaatuista mutta ystävällistä sakkia, johon Saimi tutustuu.

Miksi salaväki kerääntyy talolle? Ja mitä synkkää on meneillään vanhalla tehtaalla?

Reetta Niemelän kirjoittama ja Katri Kirkkopellon kuvittama uutuuskirja on herkullista luettavaa seikkailunhaluisille!

Timo Parvela & Pasi Pitkänen: Varjot 1, Helähdys (Tammi 2021)

Pete toivoisi joululahjaksi vain yhtä asiaa – että hänen ystävänsä Sara parinisi kuolettavasta taudistaan. Ääneen lausuttu toive lennättää Pete luo salaperäisen ja epämiellyttävän tonttuolennon, joka lupaa toteuttaa Pete toiveen yhdellä ehdolla. Petrin on annettava varjonsa vaihtokaupassa. Ei tunnu suurelta uhraukselta, kun vastapainona on ystävän henki. Sara paranee, mutta miksi Peten on alkanut vallata innottomuus ja toivottomuus?

Puolitonttu Uudit-tyttö on juuri puolustautunut täpärästi hirvittäviltä varjopaimenilta ja siinä samalla pelastanut Elmarin hengen. Yhtä matkaa he jatkavat tonttuvanhimmiston eteen esittelemään taitojaan ja toivovat pääsevänsä Tonttujen kiltaan jäseneksi. Uuditin syntyperä saa vanhimmiston epäilemään tämän aikeita. Lisäksi petollinen Elmar väittää Uuditin vieneen hänen taidonnäytetyönsä. Pian Uudit onkin kahlittuna matkalla kohti Pahakurun syvää hautaa, josta kukaan ei pakene.

Timo Parvela ja Pasi Pitkänen yhdistävät jälleen voimansa uudessa kirjasarjassa, josta ei puutu vauhtia eikä vaaraa.

Tuomas Kärkkäinen: Suomen Ämminkäiset värikuvina. Otusbongaajan opas. (S&S 2021)

Haluaisitko liittyä Ämminkäisten bongaajaksi? Tarvitset vain uteliasta mieltä ja tarkkaavaiset silmät. Tuomas Kärkkäisen kuvakirja kertoo pikkuisista ja hieman isommistakin eläjistä, joita on kaikkialla ympärillämme mutta joita harvoin huomaamme.

Tietokirjamainen teos yhdistelee hauskasti tieteenteon ja mielikuvituksen. Se antaa selityksiä ympärillämme oleville ilmiöille ämminkäisten tekosina. Esimerkiksi liikennevaloissa kuuluva naksutus on hämmentyneen Kuulion ääntelyä ja maalituhrut betoniseinissä ja sähkökaapeissa Sihteeritihvilän aikaansaannosta. Oivaltava ja hauska kirja kaikenikäisille.

Pia Krutsin ja Jani Ikosen Kaupunki Kukaties -runokirjasta voit lukea aiemmasta, marraskuun 2021 postauksesta.

Elina Rouhiaisen ja Kaisa Rannan fantasiateoksesta Valkeantuoja kirjoitettiin blogissa helmikuussa 2021.