Tekijä: Mira

Loitsuvaras

Tarinalassa asuvat saduista tutut hahmot: Jaakko, Punahilkka, Tähkäpää ja kumppanit. He ovat parhaita ystävyksiä keskenään. Kaupunkiin saapuu laivan mukana Anansi, jota Jaakko epäilee vakoilijapeikoksi. Peikot kun ovat kaupunkilaisten ongelma.

Jaakko päätyy merinoita Lillin taikapuotiin. Lillin loitsuilla Jaakko yrittää saada paljastettua Anansin todellisen luonteen muille ystävilleen. He eivät kuitenkaan usko Jaakkoa. Niinpä päädytään melko ilkeisiin keinoihin.

Joka kerta kun Jaakko kävi taikapuodissa, Lilli vaihtoi loitsun yhteen hänen muistoistaan – mutta joka kerta jotain meni päin honkia.

s. 101

Loitsuvaras aloittaa Tom Percivalin Satujen sankarit -kirjasarjan. Seuraava osa Huima pelastusretki ilmestyy helmikuussa 2021.

Kirjan suositusikä on 6-vuotiaista ylös päin. Lukemaan oppineille tämä sopii hyvin itse luettavaksi, vaikka kirja onkin paksu. Teksti on isoa ja helposti eteen päin soljuvaa ja luvut ovat sopivan mittaisia. Mutta kirja sopii myös mainiosti yhdessä lapsen kanssa ääneen luettavaksi.

Lähde Jaakon ja kavereiden mukaan seikkailuihin!

Joulua kuvakirjoissa

Petteri Kaniinin Jouluseikkailu

Oscar-palkittu näyttelijä Emma Thompson on kirjoittanut Beatrix Potterin luomalle iki-ihanalle Petteri Kaniinille jouluseikkailun. Kaniinien kotona on jouluvalmistelut täydessä vauhdissa ja Petteri joutuu lähtemään valmistelujen alta pois. Ulkona hän tapaa serkkunsa Penna Pupun. Yhdessä he alkavat auttamaan ylpeää Viljami-kalkkunaa, joka on vaarassa joutua joulupöytään – paistettuna!

Rakkaampi kuin joulu

Ellie Hattien kauniissa kuvakirjassa karhujen perheessä paketoidaan lahjoja, luetaan joulukortteja ja koristellaan kuusi. Karhuperhe tekee yhdessä tärkeitä jouluvalmisteluja, mutta silti eräs asia on rakkaampi kuin joulu.

Siilin joulutoive

M. Christina Butlerin Siili-sarja on saanut jo ties kuinka monennen joulukirjan. Joulu uhkaa olla lumeton ja pikkuhiiret haluaisivat kovasti rakentaa lumihiiriä. Siili tietää paikan, jossa lunta on. He lähtevät yhdessä hakemaan lunta ja täyttävät sillä siilin punaisen myssyn. Matkalla kotiin he kohtaavat monia muita, joille lumi on myös tärkeä asia joulussa. Kuinka käy lumihiirien?

Ruben ja rouva Mallamudin tapaus

Ruben, hänen pikkusiskonsa Lisa ja heidän vanhempansa asuvat erikoisen rouva Mallamudin naapurissa. Hän on hyvin sulkeutunut ihminen, eikä ole naapuriensa kanssa tekemisissä. Ruben on kuullut hänen puutarhastaan jotakin erikoista ääntä ja aikoo ottaa selvää mistä on kyse.

Lepatus tai kahina, se oli aivan tässä näin, ja Ruben kuulosteli ääntä vielä viimeisen kerran tietämättä sen alkuperää. Kahina tuntui voimistuvan ja heikkenevän tuulenhenkäysten tahdissa.

s. 22

Rouva Mallamudin puutarhasta kuitenkin lakkaa kuulumasta outoa ääntä, minkä vuoksi Rubenin mielenkiinto mysteeriä kohtaan kasvaa entisestään. Hänen pyrkiessä selvittämään asiaa, ikkunalla valvovat kymmenen kiinalaista posliininukkea alkavat särkyä yksi toisensa jälkeen. Mitä kummaa talossa oikein tapahtuu?

Netta Walldénin Ruben ja rouva Mallamudin tapaus aloittaa Rubenin tutkimuksia -nimisen sarjan. Tarina on kirjoitettu mielenkiintoa herättäväksi ja lukemista onkin pakko jatkaa luku toisensa jälkeen, jotta saisi tietää mitä ihmettä rouva Mallamud puuhaa. Lukujen lyhyyden vuoksi kirja onkin humpsahtanut loppuun tuossa tuokiossa! Sopii siis hyvin lukemaan oppineille lapsille, jotka haluavat alkaa lukea lukukirjoja, mutta pitkät luvut eivät vielä houkuttele.

Piste

Oletko pohtinut, että piste joutuu olemaan mukana joka ikisessä tarinassa? En minäkään ollut ennen kuin luin Kaisa Happosen kirjoittaman ja Joonas Utin kuvittaman Piste-kirjan.

Kirja tosiaan kertoo pisteestä, jolla on tullut mitta täyteen tarinoita. Hän ei halua olla missään enää osallisena, varsinkaan eräässä avaruuskoiratarinassa. Se oli viimeinen niitti. Valot pois ja kirjan kannet kiinni!

Mikä ihmeen avaruuskoira? Tuleeko piste toisiin aatoksiin?

Piste ja megaÄLLÖ tykkäysjuttu jatkaa edellisen kanssa samaa linjaa. Taas joudutaan tarinan vietäväksi, mutta tällä kertaa kuvioissa ei olekaan avaruuskoiraa vaan imelää hattaraa! Romantiikkaa! Sokerisiirappia! Yäk. Kuka sellaista nyt haluaisi lukea. Piste, kukapa muukaan, joutuu tässäkin tarinassa olemaan mukana. Mutta voiko tällainen hattarahöttö aiheuttaa muitakin tunteita kuin yökötystä?

Kesämyrsky

Siiri Enorannalle Kesämyrskyn Finlandia Junior -ehdokkuus on jo neljäs. Palkinnon hän on voittanut kerran, vuonna 2018 nuortenromaanilla Tuhatkuolevan kirous. Muitakin palkintoja hänelle on kertynyt. Kesämyrsky jatkaa Enorannan varsin menestyksekästä kirjailijan uraa olemalla hänen yhdeksäs romaaninsa.

Andrew Appleton lähtee viettämään kesää Joseph ”Josh” Royn perheen kesähuvilalle Summersuttoniin. Josh on nuortenjengi Nokisiipien johtaja ja rikkaasta perheestä oleva 13-vuotias poika, johon Andrew on ihastunut.

Andrewn isä on lastenpsykiatri ja hän saa tehtäväkseen hoitaa Joshin siskoa Penelopea. Hän on traumatisoitunut murhan todistamisesta, eikä siksi muista murhaajan henkilöllisyyttä.

Kesä on täynnä murhan selvittelyä, Penelopen oikutteluja, manipulointia, valehtelua ja täydellisyyden ruman puolen esiin tuomista. Mukana on tietenkin myös ystävyyttä ja ihastumista.

Niin kauan kuin he muistivat, voimassa oli ollut sopimus, jonka mukaan he eivät kannelleet toisistaan. Eivät koskaan. He saattoivat valehdella toisilleen, tehdä kepposia ja haukkua ja nipistää, mutta mitään oikeasti pahaa he eivät koskaan tehneet, ja siitä pahasta, mitä tehtiin muille, ei kerrottu vanhemmille.

s. 119

Enoranta on luonut kirjalle kiehtovan vaihtoehtomaailman, jossa lennetään lentureilla ja automobiilit ovat jo hieman vanhanaikaisia. Tässä maailmassa on kuitenkin hyvin paljon samankaltaisuutta omamme kanssa, kuten luokkajaottelu.

Vaikka päähenkilöt ovat 12-13-vuotiaita, en ehkä suosittelisi tätä kirjaa sen ikäisille lukijoille. Sisällöllisesti tämän suuntaisin nuorille aikuisille tai vähintään 15-vuotiaille. Sisällön lisäksi lukeminen vaatii keskittymistä aikajanan hyppimisen vuoksi. Jokaisen luvun aikana täytyy miettiä ollaanko nykyhetkessä vaiko parin kuukauden takaisessa.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat

Vuoden 2020 Finlandia Junior -ehdokkaat on nyt julkistettu. Vuosittain kovaa kisaa käyvät kuusi teosta, jotka esiraati valitsee. Lopullisen valinnan voittajasta tekee yksittäinen henkilö. Tänä vuonna voittajan valitsee näyttelijä Christoffer Strandberg.

Kansikuvat kustantajien sivuilta

Tämän vuoden ehdokkaat ovat:

Radio Popovista ja Molli ja maan ääristä löydät jo esittelyt tästä blogista (linkit yllä). Muista ehdokkaista teemme esittelyt tulevina viikkoina. Pysy linjoilla siis!

Zombityttö Mortina

Mortina asuu Tuoni-tätinsä kanssa Villa Tuonelassa, isossa kartanossa pienen kylän liepeillä. Mortina on yksinäinen ja haluaisi tutustua kylän lapsiin, mutta Tuoni kieltää sen. Lapset eivät kuitenkaan ymmärtäisi eivätkä he sitten saisi enää asua rauhassa kartanossa, jonka kyläläiset luulevat olevan tyhjillään. Halloween tekee tuloaan ja Mortina keksiikin miten sen avulla hän pystyy tutustumaan kylän lapsiin.

Mortina ja ällöttävä serkku -kirjassa Mortinan serkkupoika Adalbert tulee käymään. Adalbert on ylimielinen eikä ole tyytyväinen mihinkään Villa Tuonelassa. Miksi hän on sitten oikein tullut käymään? Paljastuu, että Adalbert ja Mortinan ihmisystävät ovat kaikki saaneet Tuoni-tädiltä kutsukirjeen illalliselle, mutta täti näyttää itse kadonneen tuhkana tuuleen. Siinäpä onkin Mortinalle ja ystäville selvitettävää…

Italialaisen Barbara Cantinin Mortina-sarjassa on todella viehättävät ja yksityiskohtaiset kuvitukset. Myös aikuinen lukija voi bongata Villa Tuonelan seinältä valokuvista tuttuja henkilöitä, joihin lapset eivät osaa kiinnittää huomiota. Näiden kahden kirjan lisäksi on tänä syksynä julkaistu kolmas osa: Mortina ja aavepoikakaveri.

Karhujen rakastamisen opas

Karhut, nuo pehmoiset karvapallerot, pelottavat luonnossa vastaan tullessaan. Mutta voisiko karhuja pelosta huolimatta rakastaa? Catherine Barrin kirjoittama 10 syytä rakastaa karhuja antaa nimensä mukaisesti kymmenen syytä rakastaa karhuja.

En paljasta syitä tässä, koska saat lukea ne kirjasta itse. Tämä kirja on sympaattinen katsaus erilaisiin karhuihin ja niiden elämäntapoihin. Kirjassa on lisäksi muutama maininta luonnonsuojelusta ja mitä ilmastonmuutos tarkoittaa karhuille.

Kirjassa kerrotaan yhdestä karhujen hauskasta piirteestä. Alta voit katsoa videolta, mikä se piirre on ja kenties itse osallistua mukaan!

Vanhuksia ja e-aineistoja

Tällä viikolla (5.-11.10.) vietetään kahta teemaviikkoa. Nimittäin vanhustenviikkoa sekä kirjastojen e-aineistoviikkoa.

Patrik ei tykkää olla koulussa, kun koulun pahamaineisin tyttö Irene kiusaa häntä kavereineen. Patrik päättää karata koulusta ja hyppää bussiin, mutta hän ei pääsekään kotiin vaan joutuu supersenioireiden salaiseen kokoukseen. Kaupungin roisto Haba-Tero on kidnapannut supersenioireiden jäsenen Elsan, jonka seniorit aikovat pelastaa. Pelastusoperaatiossa Patrikin kartanlukutaito tulee tarpeeseen.

Seniorivoimaa! aloitaa Patrik ja superseniorit -sarjan, joka on nyt jo laajentunut neljä osaa kattavaksi. Osat kolme ja neljä voit lukea myös e-kirjoina Keskikirjastojen Ellibs-palvelusta. Ellibsistä löydät niin e-kirjoja kuin e-äänikirjojakin, tarvitset vain kirjastokortin numeron ja pin-koodin kirjautuaksesi palveluun.

Isovanhemmista kertovia kirjoja löytyy kirjastosta monia. Jos haluat tutustua vanhustenviikon kunniaksi erilaisista isovanhemmista kertoviin kirjoihin, voit napata luettavaksesi vaikka David Walliamsin Gangsterimummin tai Maria Kuutin Anna ja Elvis ja verraton vaari -kirjan.

Mur

”Minä olen Mur, TALVIKARHU!” se huusi ylpeänä-

Mur, eli karhu. Mur on karhu. Karhu, joka ei halua nukkua talviunta, koska juuri silloin ei väsytä. Mur nukkuu silloin kun muut karhut ovat hereillä. Mur yrittää nukkua talvella kuten kaikki muutkin karhut. Unia ei kuitenkaan näe vaikka olisi silmät kiinni, mutta jos ei nuku. Kantavana teemana kirjassa on erilaisuus ja sen hyväksyminen.

”Matka jatkuu, kunnes olemme perillä. Perillä on siellä, missä mustikat ovat. Ei askeltakaan aiemmin.”

Mur ja mustikka. Mustikat ovat karhujen ruokaa. Mur syö niitä, kuten myös Iso. Iso sanoo, että polun päässä on mustikoita silmien kantamattomiin ja siksi matkaa on jatkettava. Kirja kertoo ihanasti sen, miten ei voi nähdä mitä kaikkea ympärillä on ellei välillä pysähdy katsomaan.

”Tähti!” Mur kauhistui. ”Voiko tähti PUDOTA?”

Mur ja tähti. Mur huomaa taivaalta pudonneen tähden ja kauhistuu. Tähdet kuuluvat taivaalle ja Mur aikoo pudonneen tähden saattaa sinne takaisin. Pöllö kuitenkin kertoo, että joskus tähdet sammuvat. Mur käsittelee elämän kiertokulkua tähtien kautta, koska joskus vain aika loppuu.

Anne Vaskon kuvitukset ovat ihania ja sopivat hyvin Kaisa Happosen tekstin tunnelmaan. Kirjoissa käsitellään erilaisia aiheita lempein ottein ja ainakin minulle jäi näiden lukemisen jälkeen lämmin olo. Nämä ovat kauniita kuvakirjoja – lue sinäkin!