Keski-Suomen päivänä lukupöydällä on keskisuomalaisen taiteilijan Sari Kanalan runoteos Mutavelliä ja lummesoppaa, metsäloruja (Amusantti 2017).
Melkein kuin olisi metsässä, mietin runoja lukiessa. Mukana ovat siilit ja sisiliskot, kruunupäät ja kyykäärmeet ja ennen kaikkea – peikkokansa! Runot ovat näppärästi riimiteltyjä ja humoristisia, kuvitus iloista ja rempseääkin, paikoin herkkää.
Runoilija on astunut metsäläisten saappaisiin ja miettii, millaisia huolia ja iloja voi heidän eloonsa kätkeytyä. Metsän kuningas, kruunupää hirvi piiloutuu lumpeikkoon ja
rouskuttaa rouvaltaan salaa
makoisaa iltapalaa.
Kastematojen parvi tutisee siilin kaivautuessa lehtikasasta ja
kyllä kyykin kyynistyy
ikuisesta parjaamisesta. Peikot temmeltävät vuorella, niin että
koko vuori KOLKKAA
kun taivas tanssii
ukkosen polkkaa.
Ja mitähän mörkö pelkää – no mörön mörköä! Joka on niinkin hurja asia kuin viirusilmäinen katti…
Mutavelliä ja lummesoppaa on viihdyttävä kokonaisuus eläin- ja peikkorunoja pienille ja suurille metsän ystäville.
Runoja mietti Iiris pääkirjastolta.
Kallellaan kertomuksiin 