Seikkailu taruolentojen maassa

Cavallonissa asustaa viisi kansaa – sotaisat yksisarviset, kirjaviisaat kentaurit, siivekkäät pegasokset, merellä vaanivat vedenhevoset ja kansoista vähäarvoisimmat, orjinakin pidetyt ihmiset. Sata vuotta sitten käydyn sodan jälkeen kansat ovat hajaantuneet riitaisasti omille alueilleen, vain Vapaakaupungissa kansat elävät sovussa ja keskinäisessä kunnioituksessa. Ja tänä iltana juhlittaisiin aseleposopimusta.

Karnevaalikojut ja juhlakoristelut luhistuvat kuitenkin alkuunsa, kun kaupunkiin hyökätään taivaalta. Sana kiirii, taas ovat verenhimoiset pegasokset hyökänneet. Jäljelle jää sekasortoa ja hävitystä. Pian virallisetkin historiankirjoittajat toitottavat pegasosten olevan syyllisiä. Nuori kentauri Lysander on eri mieltä, todisteet puhuvat aivan jotain muuta, mutta niistä vaietaan. Aletaan valmistella sotaa pegasoksia vastaan.

Pakolaisvirrat kulkevat kaupungista poispäin, niiden mukana yksi tarinan päähenkilöistä, Tal-poika, jonka vanhemmat ovat menehtyneet hyökkäyksessä. Taistelun riuduttamat ihmiset jäävät pian raakojen yksisarvisten vangeiksi. Edessä on loputonta raatamista orjana. Tai olisi, ellei Tal kohtaisi yksisarvista nimeltä Tordred. Outo ylimaallinen yhteys sitoo heidät.

Tarinan kolmas päähenkilö on nuori Nixi-tyttö, kauan omillaan ollut lapsijengin johtaja. Myrskyisellä merellä hän huuhtoutuu aaltoihin ja jää vedenhevosten kynsiin. Edessä ei ole kuitenkaan kuolema vaan jotakin vielä pahempaa…

Lysander, Tal ja Nixi ajautuvat omilla tahoillaan kohti sotaa tapahtumien vyöryessä eteenpäin. Onko yhteenotto väistämätön ja miten siitä voi selvitä? Kuka tai ketkä todella ovat hyökkäyksen takana?

Kim Foresterin Cavallonin kronikat -sarjan avausosa Pegasosten viha on fantasiaa, joka kiinnostaa varmasti esimerkiksi Narnian tarinoiden ja Soturikissojen ystäviä. Kirja käsittelee maan ylikulutuksesta seuranneita kansojen erimielisyyksiä ja sodankäyntiä, ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä, vallankäyttöä sekä valeuutisia – monia meillekin hyvin ajankohtaisia ja isoja teemoja. Kirjassa on mielenkiintoisesti keikautettu eri lajien keskinäiset roolit. Ihmiset ovatkin alakynnessä, monet kouluttamattomia ja kasvottomaksi työvoimaksi sysättyjä, hevoseläimet eri muodoissaan vahvoja, viisaita ja vallassa olevia. Ainakin omasta mielestään. Kirja haastaa kysymään, millä perusteella luokittelet ja arvotat muita, kuinka paljon annat ennakkoluulojen sanella ajatuksiasi ja tekojasi.

Mukana on kosolti taisteluita, seikkailua, ihmeolentoja, kiperiä pelastumisia, yliluonnollisuutta ja vaatimattomia sankareita, kuten hyvässä tarinassa kuuluukin. Suosittelisin kirjaa hieman kokeneemmalle lukijalle, joka jaksaa seurata useamman päähenkilön vaiheita sekä lukuisia juonenkäänteitä.

Kaiken kaikkiaan kirja yllätti minut myönteisesti – yksityiskohtainen fantasiamaailma piti mukanaan tiiviisti ja viimeiset sivut kääntyivät loppuun aivan liian pian. Onneksi kirjalle on tulossa jatkoa kolmen osan verran. Peukku tälle!

Vinkin kirjoitti Iiris.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s